Viime viikolla askartelin pienelle kummitytölle mobilen roikkumaan sängyn yläpuolelle. Lauantaina juhlittiin tyttösen ristiäisiä ja mobile ripustettiin siksi aikaa lampun koukkuun roikkumaan. Muistin ottaa siitä vain nämä pikaotokset juuri ennen lähtöä, joten kovin kummoiselta tuo ei näytä. Kuvissa on niin paljon kohinaa ja väritkään ei ole ihan priimaa, kun valo-olot vaihtelivat sisällä sen mukaan pilkahtiko aurinko pilvien takaa vai ei.
Askarteluhuopaa on käytetty tässäkin. Renkaan runkona on joskus muinoin askarteluliikkeestä ostettu metallirengas, joka oli vuosia osanen isompaa kynttiläkruunusysteemiä ja jonka purin viime keväänä osiin. Rengas on päällystetty ruskealla huovalla, johon on kirjottu vaaleammalla ruskealla "kaarnaa" (ks. kuva alempana). Tässä "oksassa" on tavislintuja, yksi pöllö sekä linnunpönttö ja vielä noita lehtiköynnösoksia, joista yhden päässä taisi olla kukka ja yhden päässä on sydän (näkyy kuvassa sivuttain valkoisen linnun alapuolella). Sydämellä on piilomerkitys.
Tässä vielä suttuinen lähikuva oksasta. Lehdet on näköjään jääneet kuljetuksen jäljiltä vähän kippuralle.
Tein pikkuneidille vielä villasukat, jotka ovat jalkaterästä pienemmät kuin ne vihreät, jotka tein kesällä. Tässä "stay upeissaan" poseeraava tilliäinen. Lankana käytin pinkkiä Maija-lankaa.
Otsikko on ironiaa pölöjä lehti-ilmoituksia kohtaan. Lapsi ei saanut kasteessa nimeä, vaan hän sai nimen ja lisäksi hänen päähänsä lutrattiin hanavettä. Nimeksi tuli Inkeri Miina Katinka. ♥ Haltiakummi onnittelee erinomaisesta nimivalinnasta.
torstai 26. syyskuuta 2013
torstai 12. syyskuuta 2013
Monenmoisia koukeroita
Villasukkaviikon satoa. Lankana kaikissa 7 veljestä ja kuten kuvasta näkyy, kahta eri harmaata on käytetty. Aiemmin olen tykännyt tuosta tummemmasta, mutta vaaleampi harmaa kolahti nyt enemmän, vissiin sen takia, koska se on enemmän luonnollisen villan värinen. Tai jotain.
Sukkaprojektin jälkeen keskityin pikkunäpertelyyn ja kaivoin askarteluhuopavaraston esille. Osan tuotoksista (2 kpl) tuon näytille vasta myöhemmin, kunhan ne on menneet aikanaan saajilleen, mutta tein jotain itsellekin. Tästä ensimmäisestä piti tulla alun alkaen ihan muuta, mutta siitä tulikin rintakoru. Rakastuin tuohon ihan täysin, joku oikeanlainen vintagevivahdus siinä on ja se on juuri minun näköinen. ♥
Tämä on sitten viimeisin tuotos ja yhä keskeneräinen. Näitä tulee kaksi ja ne ovat lasinalusia olohuoneen pöydälle. Pöydän pinta oli jo meille tullessaan aika heikolla hapella, enkä halua läikityttää sitä enää enempää. Harvoin siinä on laseja tarvinnut säilytellä (kas kun siinä on yleensä niin paksulti muuta roinaa, hah), mutta onpahan nyt varuilta. :)
Kanttaan tuon palasen vielä tuolla vihertävällä langalla ja ompelen siihen samalla samanlaisen pohjapalan kiinni. Nuo lehdet näyttävät kuvassa paksummilta mitä ne oikeasti ovatkaan, mutta ei siinä kyllä lasi/muki keiku, testasin jo.
Harjoittelin tällä viikolla pitkästä aikaa vähän kalligrafiajuttuja ja (suunnilleen) viidensadan aiemman kiekuraharjoituksen jälkeen ollaan nyt siinä pisteessä, että kehtaan julkaista tuotoksesta kuvan. Olen tähän hyvin tyytyväinen, olkoonkin että harjoittelua saa kyllä vielä jatkaa. :)
Sukkaprojektin jälkeen keskityin pikkunäpertelyyn ja kaivoin askarteluhuopavaraston esille. Osan tuotoksista (2 kpl) tuon näytille vasta myöhemmin, kunhan ne on menneet aikanaan saajilleen, mutta tein jotain itsellekin. Tästä ensimmäisestä piti tulla alun alkaen ihan muuta, mutta siitä tulikin rintakoru. Rakastuin tuohon ihan täysin, joku oikeanlainen vintagevivahdus siinä on ja se on juuri minun näköinen. ♥
Tämä on sitten viimeisin tuotos ja yhä keskeneräinen. Näitä tulee kaksi ja ne ovat lasinalusia olohuoneen pöydälle. Pöydän pinta oli jo meille tullessaan aika heikolla hapella, enkä halua läikityttää sitä enää enempää. Harvoin siinä on laseja tarvinnut säilytellä (kas kun siinä on yleensä niin paksulti muuta roinaa, hah), mutta onpahan nyt varuilta. :)
Kanttaan tuon palasen vielä tuolla vihertävällä langalla ja ompelen siihen samalla samanlaisen pohjapalan kiinni. Nuo lehdet näyttävät kuvassa paksummilta mitä ne oikeasti ovatkaan, mutta ei siinä kyllä lasi/muki keiku, testasin jo.
Harjoittelin tällä viikolla pitkästä aikaa vähän kalligrafiajuttuja ja (suunnilleen) viidensadan aiemman kiekuraharjoituksen jälkeen ollaan nyt siinä pisteessä, että kehtaan julkaista tuotoksesta kuvan. Olen tähän hyvin tyytyväinen, olkoonkin että harjoittelua saa kyllä vielä jatkaa. :)
Tunnisteet:
askartelu,
kalligrafia,
kirjonta,
neuleet,
sukat,
tekeillä,
valmistuneita
perjantai 6. syyskuuta 2013
Tilaustöitä/"kesä"neuleita
Pitkästä pitkästä aikaa.
Eihän tätä ehkä ihan bloggaamiseksi voi enää kutsua, kun päivitykset tulee puolen vuoden välein, mutta laittelenpahan nyt edes itselleni talteen näitä juttuja.
Kesä meni neuloen, joskin paikoin piti vähän nousta jo villakasan alta pois, kun alkoi olo käydä liian lämpimäksi. Lisäksi toisen käden keskisormi vihoitteli pariin otteeseen, en tiedä ottiko se nokkiinsa kylmyydestä vai helteestä, mutta kummallakin kerralla "tautia" kesti viikon päivät. Nyt ollaan vihdoin ihanassa syksyssä ja onneksi on tullut tehtyä lämmikkeitä, nyt niille alkaa olla jo käyttöä (vaikka päivisin onkin vielä 20 astetta lämmintä = ei niin hyvä). :)
Alkukesällä tein itselleni hihattimen, joka on kuvanottohetkellä ollut jo monta kertaa päällä ja siksi vähän reunoista lurpallaan. Lankana käytin Dropsin Limaa, jossa on 65 % villaa ja 35% alpakkaa. Aivan erinomaisen sopiva lanka, ihanan pehmeä ja lämmin. Väri on tummanharmaa ja värikoodi on 0519, jos joku on moista yksityiskohtaa vailla. Tähän taisi mennä vähän vajaa 8 kappaletta 50g:n keriä. Ohje on omasta päästä, mutta käytännössä se menee näin: neulo sopivasti resoria, vaihda paksummat puikot (5) ja neulo sileää pyörönä, tee pitkin hihaa tarpeeksi lisäyksiä omaa käsivartta varten ja kun hiha ulottuu melkein kainaloon jatka tasona selän leveyden verran ja vähän ylikin. Sitten silmukat jälleen yhteen pyöröksi ja kavenna toisessa hihassa samalla tavalla kuin ensimmäisessä teit lisäykset, vaihda resoriin vähän ohuemmat puikot ja neulo hiha loppuun. Sitten kerää kaikki silmukat selkäkappaleen ylä- ja alareunasta sekä kainaloaukoista ja neulo joustinta tarpeeksi pitkälle. Jos joku haluaa tarkemman ohjeen kavennuksien määristä ja muista pituuksista, niin sellaisen saa pyytäessä. Tämä on oikeasti todella mukava vaate. :)
Kun käytin em. hihatinta työpaikalla, niin sain tilauksen samanlaisesta, mutta lisäväreillä. Tässä työssä on edelleen käytössä sama Dropsin lanka, mutta harmaan lisäksi siinä on punaoranssia (0707), vihreää (0705) ja beigeä (0619). Malli on muuten sama, mutta kaitaisemmalle ihmiselle tein vähemmän lisäyksiä hihoihin. Hihattimen lopullinen paino on n. 370 g. Raidat tein "omalla ohtamitalla", onneksi niiden ei tarvinnut olla symmetrisiä. Punaista ja vihreää meni yksi kerä (tai vihreää saattoi mennä vähän toista kerää, kun ostin varuilta kaksi) ja beigeä kaksi, joista toinen kokonaan kaulukseen, ja harmaata sitten vissiin se vajaa neljä. Itse en ole mikään beigen ylin ystävä, mutta tosi hienosti se tuohon sopii, tykkään kyllä.
Raitahihattimen kanssa yhtä aikaa valmistui oikein vanha kunnon kalastajaneule. Ohje on Novitan (kliks), samoin kuin lanka: 7 veljestä. Kaulukseen ja hihansuihin käytin Nalle-lankaa, arvelin ettei se kutita niin paljoa ja koska kaulus on kaksinkertainen niin 7 veljestä olisi kyllä ollut ihan liian paksua siihen. Ohjetta ei tarvinnut muutoin muokata, paitsi hihoihin tein 5 cm lisää pituutta ja se oli kyllä tarpeen. Väri on keskiharmaa (043 tai 048) ja paidan koko on XXS; lankaa meni muistaakseni n. 600 g (?). Neuloin hihat ja vartalo-osan (kainaloihin asti) pyöröneuleena, näin ommeltavia saumoja jäi mukavan vähän jäljelle. En ole aiemmin tehnyt raglanhihoja, mutta nytpä aukesi sekin hienous. Nappilista olisi minusta saanut alkaa alempaa, mutta ei se käytössä onneksi ole noin "lyhyenläntä". Tästä tuli kyllä tosi kiva paita, tiedä vaikka tekisin samanlaisen itsellekin joskus, olisi varmasti talvipakkasilla lämmin. :)
Viimeisen villapaidan langanpään päättelin viikko sitten torstaina (nyt on perjantai) ja sen jälkeen olen neulonut 5,5 villasukkaa (puolipitkillä varsilla) ja meinaan saada kuudennen tänä iltana vielä valmiiksi. Sitten olisi hetkeksi aikaa taas sukkia tallattavaksi. Joten saisi se syksykin kunnolla tulla. ♥
Eihän tätä ehkä ihan bloggaamiseksi voi enää kutsua, kun päivitykset tulee puolen vuoden välein, mutta laittelenpahan nyt edes itselleni talteen näitä juttuja.
Kesä meni neuloen, joskin paikoin piti vähän nousta jo villakasan alta pois, kun alkoi olo käydä liian lämpimäksi. Lisäksi toisen käden keskisormi vihoitteli pariin otteeseen, en tiedä ottiko se nokkiinsa kylmyydestä vai helteestä, mutta kummallakin kerralla "tautia" kesti viikon päivät. Nyt ollaan vihdoin ihanassa syksyssä ja onneksi on tullut tehtyä lämmikkeitä, nyt niille alkaa olla jo käyttöä (vaikka päivisin onkin vielä 20 astetta lämmintä = ei niin hyvä). :)
Alkukesällä tein itselleni hihattimen, joka on kuvanottohetkellä ollut jo monta kertaa päällä ja siksi vähän reunoista lurpallaan. Lankana käytin Dropsin Limaa, jossa on 65 % villaa ja 35% alpakkaa. Aivan erinomaisen sopiva lanka, ihanan pehmeä ja lämmin. Väri on tummanharmaa ja värikoodi on 0519, jos joku on moista yksityiskohtaa vailla. Tähän taisi mennä vähän vajaa 8 kappaletta 50g:n keriä. Ohje on omasta päästä, mutta käytännössä se menee näin: neulo sopivasti resoria, vaihda paksummat puikot (5) ja neulo sileää pyörönä, tee pitkin hihaa tarpeeksi lisäyksiä omaa käsivartta varten ja kun hiha ulottuu melkein kainaloon jatka tasona selän leveyden verran ja vähän ylikin. Sitten silmukat jälleen yhteen pyöröksi ja kavenna toisessa hihassa samalla tavalla kuin ensimmäisessä teit lisäykset, vaihda resoriin vähän ohuemmat puikot ja neulo hiha loppuun. Sitten kerää kaikki silmukat selkäkappaleen ylä- ja alareunasta sekä kainaloaukoista ja neulo joustinta tarpeeksi pitkälle. Jos joku haluaa tarkemman ohjeen kavennuksien määristä ja muista pituuksista, niin sellaisen saa pyytäessä. Tämä on oikeasti todella mukava vaate. :)
Kun käytin em. hihatinta työpaikalla, niin sain tilauksen samanlaisesta, mutta lisäväreillä. Tässä työssä on edelleen käytössä sama Dropsin lanka, mutta harmaan lisäksi siinä on punaoranssia (0707), vihreää (0705) ja beigeä (0619). Malli on muuten sama, mutta kaitaisemmalle ihmiselle tein vähemmän lisäyksiä hihoihin. Hihattimen lopullinen paino on n. 370 g. Raidat tein "omalla ohtamitalla", onneksi niiden ei tarvinnut olla symmetrisiä. Punaista ja vihreää meni yksi kerä (tai vihreää saattoi mennä vähän toista kerää, kun ostin varuilta kaksi) ja beigeä kaksi, joista toinen kokonaan kaulukseen, ja harmaata sitten vissiin se vajaa neljä. Itse en ole mikään beigen ylin ystävä, mutta tosi hienosti se tuohon sopii, tykkään kyllä.
Raitahihattimen kanssa yhtä aikaa valmistui oikein vanha kunnon kalastajaneule. Ohje on Novitan (kliks), samoin kuin lanka: 7 veljestä. Kaulukseen ja hihansuihin käytin Nalle-lankaa, arvelin ettei se kutita niin paljoa ja koska kaulus on kaksinkertainen niin 7 veljestä olisi kyllä ollut ihan liian paksua siihen. Ohjetta ei tarvinnut muutoin muokata, paitsi hihoihin tein 5 cm lisää pituutta ja se oli kyllä tarpeen. Väri on keskiharmaa (043 tai 048) ja paidan koko on XXS; lankaa meni muistaakseni n. 600 g (?). Neuloin hihat ja vartalo-osan (kainaloihin asti) pyöröneuleena, näin ommeltavia saumoja jäi mukavan vähän jäljelle. En ole aiemmin tehnyt raglanhihoja, mutta nytpä aukesi sekin hienous. Nappilista olisi minusta saanut alkaa alempaa, mutta ei se käytössä onneksi ole noin "lyhyenläntä". Tästä tuli kyllä tosi kiva paita, tiedä vaikka tekisin samanlaisen itsellekin joskus, olisi varmasti talvipakkasilla lämmin. :)
Viimeisen villapaidan langanpään päättelin viikko sitten torstaina (nyt on perjantai) ja sen jälkeen olen neulonut 5,5 villasukkaa (puolipitkillä varsilla) ja meinaan saada kuudennen tänä iltana vielä valmiiksi. Sitten olisi hetkeksi aikaa taas sukkia tallattavaksi. Joten saisi se syksykin kunnolla tulla. ♥
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)









