Tilaustöitä/"kesä"neuleita

Pitkästä pitkästä aikaa.
Eihän tätä ehkä ihan bloggaamiseksi voi enää kutsua, kun päivitykset tulee puolen vuoden välein, mutta laittelenpahan nyt edes itselleni talteen näitä juttuja.

Kesä meni neuloen, joskin paikoin piti vähän nousta jo villakasan alta pois, kun alkoi olo käydä liian lämpimäksi. Lisäksi toisen käden keskisormi vihoitteli pariin otteeseen, en tiedä ottiko se nokkiinsa kylmyydestä vai helteestä, mutta kummallakin kerralla "tautia" kesti viikon päivät. Nyt ollaan vihdoin ihanassa syksyssä ja onneksi on tullut tehtyä lämmikkeitä, nyt niille alkaa olla jo käyttöä (vaikka päivisin onkin vielä 20 astetta lämmintä = ei niin hyvä). :)

Alkukesällä tein itselleni hihattimen, joka on kuvanottohetkellä ollut jo monta kertaa päällä ja siksi vähän reunoista lurpallaan. Lankana käytin Dropsin Limaa, jossa on 65 % villaa ja 35% alpakkaa. Aivan erinomaisen sopiva lanka, ihanan pehmeä ja lämmin. Väri on tummanharmaa ja värikoodi on 0519, jos joku on moista yksityiskohtaa vailla. Tähän taisi mennä vähän vajaa 8 kappaletta 50g:n keriä. Ohje on omasta päästä, mutta käytännössä se menee näin: neulo sopivasti resoria, vaihda paksummat puikot (5) ja neulo sileää pyörönä, tee pitkin hihaa tarpeeksi lisäyksiä omaa käsivartta varten ja kun hiha ulottuu melkein kainaloon jatka tasona selän leveyden verran ja vähän ylikin. Sitten silmukat jälleen yhteen pyöröksi ja kavenna toisessa hihassa samalla tavalla kuin ensimmäisessä teit lisäykset, vaihda resoriin vähän ohuemmat puikot ja neulo hiha loppuun. Sitten kerää kaikki silmukat selkäkappaleen ylä- ja alareunasta sekä kainaloaukoista ja neulo joustinta tarpeeksi pitkälle. Jos joku haluaa tarkemman ohjeen kavennuksien määristä ja muista pituuksista, niin sellaisen saa pyytäessä. Tämä on oikeasti todella mukava vaate. :)

Kun käytin em. hihatinta työpaikalla, niin sain tilauksen samanlaisesta, mutta lisäväreillä. Tässä työssä on edelleen käytössä sama Dropsin lanka, mutta harmaan lisäksi siinä on punaoranssia (0707), vihreää (0705) ja beigeä (0619). Malli on muuten sama, mutta kaitaisemmalle ihmiselle tein vähemmän lisäyksiä hihoihin. Hihattimen lopullinen paino on n. 370 g. Raidat tein "omalla ohtamitalla", onneksi niiden ei tarvinnut olla symmetrisiä. Punaista ja vihreää meni yksi kerä (tai vihreää saattoi mennä vähän toista kerää, kun ostin varuilta kaksi) ja beigeä kaksi, joista toinen kokonaan kaulukseen, ja harmaata sitten vissiin se vajaa neljä. Itse en ole mikään beigen ylin ystävä, mutta tosi hienosti se tuohon sopii, tykkään kyllä.

Raitahihattimen kanssa yhtä aikaa valmistui oikein vanha kunnon kalastajaneule. Ohje on Novitan (kliks), samoin kuin lanka: 7 veljestä. Kaulukseen ja hihansuihin käytin Nalle-lankaa, arvelin ettei se kutita niin paljoa ja koska kaulus on kaksinkertainen niin 7 veljestä olisi kyllä ollut ihan liian paksua siihen. Ohjetta ei tarvinnut muutoin muokata, paitsi hihoihin tein 5 cm lisää pituutta ja se oli kyllä tarpeen. Väri on keskiharmaa (043 tai 048) ja paidan koko on XXS; lankaa meni muistaakseni n. 600 g (?). Neuloin hihat ja vartalo-osan (kainaloihin asti) pyöröneuleena, näin ommeltavia saumoja jäi mukavan vähän jäljelle. En ole aiemmin tehnyt raglanhihoja, mutta nytpä aukesi sekin hienous. Nappilista olisi minusta saanut alkaa alempaa, mutta ei se käytössä onneksi ole noin "lyhyenläntä". Tästä tuli kyllä tosi kiva paita, tiedä vaikka tekisin samanlaisen itsellekin joskus, olisi varmasti talvipakkasilla lämmin. :)

Viimeisen villapaidan langanpään päättelin viikko sitten torstaina (nyt on perjantai) ja sen jälkeen olen neulonut 5,5 villasukkaa (puolipitkillä varsilla) ja meinaan saada kuudennen tänä iltana vielä valmiiksi. Sitten olisi hetkeksi aikaa taas sukkia tallattavaksi. Joten saisi se syksykin kunnolla tulla. ♥

Tätitouhuja

Puikot on suihkineet koko pitkän kevään ja mikäs on suihkiessa, kun syykin on hyvä. Minusta tulee nimittäin (jos kaikki menee hyvin) täti (!). Tällaisia myttösiä olen saanut aikaiseksi, aika näyttää onko koot yhtään sinne päin. Onneksi lähipiirissä on asiantuntijoita, joilta olen saanut asiantuntemusta lainaksi.

Ensimmäisenä tummankeltainen neulottu vaunupeitto, jossa on virkatut turkoosit reunukset. Pitkille sivuille tein virkkuureunukseen nyppyrivin koristeeksi. Lankana on jotain vesipestävää villalankaa, joka on aavistuksen paksumpaa kuin 7 veljestä.

Pieniä töppösiä ja vanttuita luulisi nopeatekoisiksi, mutta kummatkin on purettu pariin otteeseen, kun ensin tuli liian pientä (joku sovituskappale olisi tervetullut) ja sitten liian suurta ja lopuksi tein sitten siltä väliltä ja tuli luultavasti sopivat. Myssy on sentään suoraan ohjeella tehty ja se meni kertayrittämällä oikein, joskin lopullinen testaus on luonnollisesti sillekin tekemättä.

Villahaalari on kokoa 70 ja lankana Gjestalin Maijaa (sinapinkeltainen) ja Novitan Nallea (oranssi ja turkoosi). Ohje on sovellettu Novitan mallista, siinä oli jotain nalleja ja mitä lie ja semmoisia imelyyksiä en lapsiraukalle ruvennut askartelemaan. Lahkeissa ja hihoissa raidat ei ole symmetrisiä, kahden samanlaisen kappaleen tekeminen on edelleen vähän tylsää. Parantelin kameran asetuksia pariinkin otteeseen, mutta värit jäi ehkä vielä hiukan hohtaviksi, luonnossa erot ei ole ihan noin räikeät.

Toinen peitto on vielä kesken ja kuvan ottamisen jälkeen kokokin on jo tuplaantunut. Lankana on Dropsin Alpaca ja värejä vihreä, limehtävä vihreä, keltainen joka näyttää neuleessa oranssimmalta kuin kerällä ja harmaa. Ihan kiva kombinaatio (minun mielestä). Tästä peitosta tulee hiukan isompi, sellainen mihin vauvan voi vaikka kapaloida, jos on tarvis. Ja ohuempikin tämä tietysti on. Pinta on vielä hiukan kuppaisen näköinen, mutta se asettuu kyllä kunhan kastelen sen sitten aikanaan.

Sukupuolineutraaleja värejä ja ihan tarkoituksella. Ja värejä on, kuten näkyy, myös käytetty. Lohdutuksena sanottakoon, että kohde kasvaa näistä kyllä melkoisen nopeasti ulos. X)

Joululahjoja, osa 2

Sain siskolta kuvia lopuista jouluneuleista, joten tässä ne.

Ponchoja valmistui kaksi, toisessa on lankana Novitan Isoveljeä ja toisessa Dropsin Nepalia. Ovat suunnilleen samanpaksuiset langat ja väritkin melkein samanlaiset. Puikon koko taisi olla 7. Ohje on Kalastajan vaimo -blogista. Ponchoista tein hiukan pienempiä kuin alkuperäisestä, sillä ihan noin väljästi roikkuvaa ei ollut tarvis tehdä, vaan enempi semmoinen toimistokäyttöön soveltuva. Testasin toista ponchoa sen valmistuttua ja se toimi hartioiden hytinälämmittimenä paremmin kuin hyvin. Muokkasin alkuperäisohjetta sen verran, että jätin monimutkaisemman palmikko-ohjeen pois ja nitkuttelin kaksi samanlaista kappaletta. Ja ohjehan on tietysti sikahelppo.

Äiti oli vailla jonkinmoista lukunuttua ja pienen googlettelun jälkeen löysin suuntaa antavat silmukkamäärät ja sitten vaan neule tulille. Sen kummempaa ohjetta tälle ei ole, kirjoitan tarkemmat yksityiskohdat ylös jos joku niitä haluaa. Vastaavia ohjeita on kuitenkin "joka paikka" pullollaan. Hihatin on aloitettu toisesta ranteesta, johon tein ensin sukkapuikoilla muutaman sentin joustinneuleresorin, sitten lisäsin silmukoita ja jaoin silmukat pyöröille. Sitten vaan neuloa nitkuttelin tasona toiseen ranteeseen asti, jolloin kavensin silmukoita ja neuloin sukkapuikoilla joustinneuletta. Sitten ompelin sivusaumoja jonkun matkaa umpeen = hihat. Lopuksi keräsin selän+niskan+kainaloiden reunasta kaikki silmukat pyöröille ja neuloin joustinta jonkun kymmenen senttiä. Lankana on Dropsin Alpaca, puikkojen kokoa en jaksa lähteä tarkastamaan, olisiko ehkä 3,5?

Siinäpä ne nyt sitten on. Nyt puikoilla on puolison kaulahuivi. Pipon se jo saikin, mutta niistä lisää tuonnempana. :)

(Niin joo, itselle jäi ponchokuume ja omaan versioon on jo langat hankittuna.)