"Lapsi sai kasteessa nimen"

Viime viikolla askartelin pienelle kummitytölle mobilen roikkumaan sängyn yläpuolelle. Lauantaina juhlittiin tyttösen ristiäisiä ja mobile ripustettiin siksi aikaa lampun koukkuun roikkumaan. Muistin ottaa siitä vain nämä pikaotokset juuri ennen lähtöä, joten kovin kummoiselta tuo ei näytä. Kuvissa on niin paljon kohinaa ja väritkään ei ole ihan priimaa, kun valo-olot vaihtelivat sisällä sen mukaan pilkahtiko aurinko pilvien takaa vai ei.

Askarteluhuopaa on käytetty tässäkin. Renkaan runkona on joskus muinoin askarteluliikkeestä ostettu metallirengas, joka oli vuosia osanen isompaa kynttiläkruunusysteemiä ja jonka purin viime keväänä osiin. Rengas on päällystetty ruskealla huovalla, johon on kirjottu vaaleammalla ruskealla "kaarnaa" (ks. kuva alempana). Tässä "oksassa" on tavislintuja, yksi pöllö sekä linnunpönttö ja vielä noita lehtiköynnösoksia, joista yhden päässä taisi olla kukka ja yhden päässä on sydän (näkyy kuvassa sivuttain valkoisen linnun alapuolella). Sydämellä on piilomerkitys.

Tässä vielä suttuinen lähikuva oksasta. Lehdet on näköjään jääneet kuljetuksen jäljiltä vähän kippuralle.

Tein pikkuneidille vielä villasukat, jotka ovat jalkaterästä pienemmät kuin ne vihreät, jotka tein kesällä. Tässä "stay upeissaan" poseeraava tilliäinen. Lankana käytin pinkkiä Maija-lankaa.

Otsikko on ironiaa pölöjä lehti-ilmoituksia kohtaan. Lapsi ei saanut kasteessa nimeä, vaan hän sai nimen ja lisäksi hänen päähänsä lutrattiin hanavettä. Nimeksi tuli Inkeri Miina Katinka. ♥ Haltiakummi onnittelee erinomaisesta nimivalinnasta.

Monenmoisia koukeroita

Villasukkaviikon satoa. Lankana kaikissa 7 veljestä ja kuten kuvasta näkyy, kahta eri harmaata on käytetty. Aiemmin olen tykännyt tuosta tummemmasta, mutta vaaleampi harmaa kolahti nyt enemmän, vissiin sen takia, koska se on enemmän luonnollisen villan värinen. Tai jotain.

Sukkaprojektin jälkeen keskityin pikkunäpertelyyn ja kaivoin askarteluhuopavaraston esille. Osan tuotoksista (2 kpl) tuon näytille vasta myöhemmin, kunhan ne on menneet aikanaan saajilleen, mutta tein jotain itsellekin. Tästä ensimmäisestä piti tulla alun alkaen ihan muuta, mutta siitä tulikin rintakoru. Rakastuin tuohon ihan täysin, joku oikeanlainen vintagevivahdus siinä on ja se on juuri minun näköinen. ♥

Tämä on sitten viimeisin tuotos ja yhä keskeneräinen. Näitä tulee kaksi ja ne ovat lasinalusia olohuoneen pöydälle. Pöydän pinta oli jo meille tullessaan aika heikolla hapella, enkä halua läikityttää sitä enää enempää. Harvoin siinä on laseja tarvinnut säilytellä (kas kun siinä on yleensä niin paksulti muuta roinaa, hah), mutta onpahan nyt varuilta. :)

Kanttaan tuon palasen vielä tuolla vihertävällä langalla ja ompelen siihen samalla samanlaisen pohjapalan kiinni. Nuo lehdet näyttävät kuvassa paksummilta mitä ne oikeasti ovatkaan, mutta ei siinä kyllä lasi/muki keiku, testasin jo.

Harjoittelin tällä viikolla pitkästä aikaa vähän kalligrafiajuttuja ja (suunnilleen) viidensadan aiemman kiekuraharjoituksen jälkeen ollaan nyt siinä pisteessä, että kehtaan julkaista tuotoksesta kuvan. Olen tähän hyvin tyytyväinen, olkoonkin että harjoittelua saa kyllä vielä jatkaa. :)

Tätitouhuja

Puikot on suihkineet koko pitkän kevään ja mikäs on suihkiessa, kun syykin on hyvä. Minusta tulee nimittäin (jos kaikki menee hyvin) täti (!). Tällaisia myttösiä olen saanut aikaiseksi, aika näyttää onko koot yhtään sinne päin. Onneksi lähipiirissä on asiantuntijoita, joilta olen saanut asiantuntemusta lainaksi.

Ensimmäisenä tummankeltainen neulottu vaunupeitto, jossa on virkatut turkoosit reunukset. Pitkille sivuille tein virkkuureunukseen nyppyrivin koristeeksi. Lankana on jotain vesipestävää villalankaa, joka on aavistuksen paksumpaa kuin 7 veljestä.

Pieniä töppösiä ja vanttuita luulisi nopeatekoisiksi, mutta kummatkin on purettu pariin otteeseen, kun ensin tuli liian pientä (joku sovituskappale olisi tervetullut) ja sitten liian suurta ja lopuksi tein sitten siltä väliltä ja tuli luultavasti sopivat. Myssy on sentään suoraan ohjeella tehty ja se meni kertayrittämällä oikein, joskin lopullinen testaus on luonnollisesti sillekin tekemättä.

Villahaalari on kokoa 70 ja lankana Gjestalin Maijaa (sinapinkeltainen) ja Novitan Nallea (oranssi ja turkoosi). Ohje on sovellettu Novitan mallista, siinä oli jotain nalleja ja mitä lie ja semmoisia imelyyksiä en lapsiraukalle ruvennut askartelemaan. Lahkeissa ja hihoissa raidat ei ole symmetrisiä, kahden samanlaisen kappaleen tekeminen on edelleen vähän tylsää. Parantelin kameran asetuksia pariinkin otteeseen, mutta värit jäi ehkä vielä hiukan hohtaviksi, luonnossa erot ei ole ihan noin räikeät.

Toinen peitto on vielä kesken ja kuvan ottamisen jälkeen kokokin on jo tuplaantunut. Lankana on Dropsin Alpaca ja värejä vihreä, limehtävä vihreä, keltainen joka näyttää neuleessa oranssimmalta kuin kerällä ja harmaa. Ihan kiva kombinaatio (minun mielestä). Tästä peitosta tulee hiukan isompi, sellainen mihin vauvan voi vaikka kapaloida, jos on tarvis. Ja ohuempikin tämä tietysti on. Pinta on vielä hiukan kuppaisen näköinen, mutta se asettuu kyllä kunhan kastelen sen sitten aikanaan.

Sukupuolineutraaleja värejä ja ihan tarkoituksella. Ja värejä on, kuten näkyy, myös käytetty. Lohdutuksena sanottakoon, että kohde kasvaa näistä kyllä melkoisen nopeasti ulos. X)

Joululahjoja

Tässä on nyt muutama joululahjakuva, eli ne jotka muistin itse kuvata. Laitan lopuista kuvia sitten, kun joku ottaa ne ja lähettää minulle. Kaikkiin tekeleisiin on tullut toive saajan suunnalta.

Sisko sai kasvivärjätyistä langoista säärystimet. Lanka on luultavasti Novitan Nallea tai vastaavaa, määristä ei ole hajua, käytin kerien loppuja näihin.

Toinen sisko sai kotilöllöilyä varten palmikkosukat, lankana 7 veljestä. Palmikon ohjeen löysin jostain kirjasta, jonka nimeä en saa nyt mieleen. Sukan varsi on muuten suora (palmikon kohtaa lukuunottamatta), mutta takana on nilkan kohdalla pieni pätkä joustinneuletta.

Äiti toivoi itselleen mustat lapaset ja sellaiset sai (on aika voitokas olo, että sain niistä näin selvän kuvan). Näissä lankana myös 7 veljestä ja palmikko on perusvalepalmikko, joka on siitä kiva tehtävä, ettei siihen tarvita apupuikkoa. Voi vaan suhkutella menemään. Lapasen suuaukossa on pari kierrosta oikeaa ja nurjaa valkoisella langalla.

Vihreä huivi lähti kaverille Tampereen suuntaan. En ennättänyt pingottamaan huivia, joten se on reunoista vähän lurpallaan, mutta eipä sitä ole ihan viivasuoraksi tarkoitettukaan. Lankana on ihanaakin ihanampi Dropsin Alpaca, jota taisi mennä huiviin joku 3-4 kerää. Ja väri on kaikkein kaunein mitä olla voi, ihana sammaleen vihreä. Vivaldi-huivin ohje on Punoksia puikoille -kirjasta ja tykkään ohjeesta paljon, sillä ohuestakin langasta saa kuohkean ja lämpöisen huivin.

Tein vielä äidille hihattimen ja kummallekin siskolle ponchot, mutta niistä odottelen yhä kuvia saapuvaksi, joten palaan asiaan myöhemmin. Toisen siskon mies sai lisäksi perusperusvillasukat harmaasta sukkalangasta, ne pilkahtavat ylimmän kuvan taustalla, mutta en tullut niitä sen kummemmin kuvanneeksi, kun ei niissä mitään erikoista ole. Oma mies ei saanut lahjaksi yhtään mitään omatekemää, sille kun tulvii villasukkia ovista ja ikkunoista ja nytkin taitaa olla 16 paria villasukkia odottamassa käyttöä (kerrottakoon vertailun vuoksi, että minulla on viisi paria ehjiä villasukkia. Suutarin lapsella jne.). Pipoa olen miehelle tekemässä, mutta sen ei tarvinnut ehtiä pukin konttiin, joten sitähän ei oikeastaan lasketa. :D

Tulevan vuoden projekteihin kuuluu varmasti aika lailla neulomista ja muita tuttuja puuhia, mutta paikallisella kansalaisopistolla on nyt keväällä tarjolla paljon mielenkiintoisia kursseja, joista voi tarttua mukaan jotain ihan uuttakin tekemistä ja aivojen virkistystä. Kursseja odotellessa toivottelen hyvää vuoden alkua ja runsaasti kivoja ideoita tulevalle vuodelle. :)

Neuloosin kourissa

Kevyet kaksi kuukautta on hurahtanut ilman, että olen tehnyt oikein mitään. Monta tv-ohjelmaa on katsottu ilman ainuttakaan käsityötä, mikä on ollut melkoista tuhlausta. Mutta olenpahan joutoaikana saanut luettua sentään monta kirjaa, asia, jota ei vaan sovi väheksyä.

Viikko sitten nostin lankakorin jälleen sohvan viereen ja laitoin puikot laulamaan. Ihan yks kaks yllättäen. Mutta siitä kohta lisää. Laitan ensin kuvat viimeaikaisista korttiaskarteluista, nämä sentään sain tässä "loman" aikana aikaiseksi.

Kaava on vanha, ympyröistä kasatut kukat ovat pääaiheena kummassakin kortissa. Tykkään noiden tekemisestä, mutta koska tuo ympyröitä tehtaileva kuvioleikkuri (toivottavasti ette kuvitelleet minun leikkelevän niitä käsin) on alkanut tylsistyä, eikä muutenkaan toimi ihan priimasti, niin seuraavaan korttiin saatan kehitellä jo jotain muuta. Kuulemma leikkuria voisi terottaa leikkelemällä foliota, mutta en tiedä toimiiko se tässä tapauksessa, kokeilen kyllä ennen kuin nakkaan leikkuria kuvitteellista vesilintua.

Joka tapauksessa syyskuussa sain työpaikalta toimeksiannon 60-vuotiskorttiin. Tarkoitus oli tehdä kannesta juhlava ja arvokas ja revitellä sitten kortin sisällä sitten (työpaikan tyyliin) enemmän. Päädyin siis tekemään kannen valkoisesta kartongista ja painoin siihen valmiiden sabluunoiden läpi kohokukkia.

Kortista tuli kolmiosainen ja päällystin jokaisen osan sisäpuolelta vihreällä kartongilla, mikä antoi myös tukevuutta korttiin. Sitten vaan kukkia sekaan ja muutama punainen pallo huvikseen ja "särmää antamaan". Teksti ei näy kuvassa ihan kokonaan, siinä lukee "Kun nuorena täyttää kuusi ja nolla, on vanhana sitten lysti olla!". Nuo taitteet ja kortin reunat on sipaistu vihreällä leimasintyynyllä, hain sillä vähän yhdistävää tekijää kannen kanssa, joka muuten on aika erityylinen.

Ihan sataprosenttisen tyytyväinen en tähän korttiin ollut, kartongin taittelu meni alusta lähtien millin vinoon ja siitä kärsi sitten koko lopputulos. Mutta eiköhän tuo asiansa ajanut, toivottavasti ainakin. :)

Toisen kortin tein jo aiemmin, jotakuinkin heti kun sain tiedon lähestyvistä viisikymppisistä. Mikä oli erittäin hyvä päätös, eipähän tarvinnut kortin takia stressata enää myöhemmin (ei niin, että kortit yleensä mikään stressinaihe olisi, mukavahan noita on tehdä ja jos ei askartelupeukalo satu toimimaan, niin kaupan korttejakin on jemmassa). Itse kemut juhlittiin vasta viime viikonloppuna ja olipa helppoa napata valmis kortti hyllystä ja runoilla vain tekstit paikoilleen. :)

Lokakuisten synttäreiden takia lähdin ideoimaan korttiin syksyteemaa, mutta jossain vaiheessa päätin raikastaa alkuperäistä kelta-oranssi-punaista-suunnitelmaa sinisellä, mikä oli kyllä oikein onnistunut valinta. Reunoja on jälleen kerran sutattu leimasintyynyillä.

Kortin sisälle tein tekstejä varten yhden isomman ja yhden pienemmän kukan, joiden isommat keskustapallot on leikattu käsin. Tuota voisin käyttää jatkossakin, kukista tuli aika kivat. Ja koska viisikymppisiä juhlittiin ja juhlakalu toivoi avustusta matkakassaan, niin olisiko ollut tuhlausta olla käyttämättä setelin valmiita numeroita, olisiko? Pieneksi taiteltu seteli on yhdestä taitteesta klemmarilla kiinni ja koska raha oli kuitenkin tarkoitettu irrotettavaksi, niin päätin lisätä sen alle pienen ekstrailahdutuksen. X)

Joulukortitkin on tehty jo aikaa sitten (en ole tainnut niin toimettomana ollakaan, kuin ensi alkuun kuvittelin). Niistä ei tietenkään tule vielä kuvaa, mutta tässä vähän maistiaisia. Ja ei, en tehnyt sinisiä kortteja.

---

Nyt niihin neulomuksiin. Pitkän (minulle) tauon jälkeen päätin aloittaa kevyesti ja koska joulumieltä on jo kasapäin ilmassa ja mielessä, niin tartuin Arnen ja Carloksen Joulupallot-kirjaan ja kaivelin sieltä esille mieluisan ohjeen. Sydänpallo syntyi iltapäivässä (lankana 7 veljestä ja Gjestalin Janne) ja neuloosi yltyi kuumeiluksi.

Sitten testasin kesällä ostamaani ohutta sukkalankaa. En osannut arvioida sen riittävyyttä, joten päädyin tekemään lyhytvartiset unisukat. 100 grammasta olisi syntynyt helposti pidempivartisetkin sukat, mutta noista tuli kyllä muuten oikein hyvät. Värit ei ehkä ole ihan sataprosenttisesti minua, mutta en valita, lanka on ihanaa.

 Lanka: Regia Design Line Kaffe Fasset "Random Stripe"
(75% villaa, 25% polyamidia)
Menekki: lyhytvartisiin naisten sukkiin alle 50 g
Puikot: 3 mm:n sukkapuikot

Sama lanka erivärisenä ja tällä kertaa puikottelin itselleni ohuet syyslapaset. Nuo on jo otettu käyttöön ja hyviksi todettu. Värit on ♥!

Lanka: sama kuin yllä, sävy Heather
Menekki: naisten lapasiin alle 50 g
Puikot: 3 mm:n sukkapuikot

Sitten satuin puolivahingossa Kalastajan vaimo -blogista löytämään kaulurin ohjeen (linkki, kliks) ja koska harmaiden lankojen laatikossa oli sopivasti ihanan pehmeää lankaa, niin päätin neulaista yhden kaulurin itsellenikin. Ohjeesta poiketen loin vain 140 silmukkaa, mutta ohjeen mukaisesti kavensin kuitenkin kummallakin sivulla yhden palmikkomallikerran pois. Tällä tapaa kaulurin yläosasta tuli mukavan tiivis, enemmän "villapaidan kaulus", alkuperäisessä ohjeessa kauluri on paaaljon väljempi, omani ei siis mene hartioiden peitoksi. Ja tästä tuli älyttömän hyvä, kunpa vaan oisi jo kylmempää.

Lanka: Gjestal Bris (50% villaa, 50% soijakuitua, 

huopuu varmasti jos pesee pesukoneessa)

Menekki: alle 100 g

Puikot: 7 mm: n pyöröpuikko

Seuraavana tekeillä on Punoksia puikoille -kirjasta (linkki, kliks) löytynyt helppoakin helpompi Vivaldi-huivi. Tein jo aiemmin yhden kappaleen harmaasta Novitan Rose -mohairista ja se huivi on kyllä ollut yksi parhaita tekeleitäni ikinä. Sen lisäksi, että se on erinomaisen lämmittävä kaula- tai hartiahuivina, niin rullalle käärittynä se on loistavin niskatuki ikinä. Olen ottanut sen ties kuinka monelle reissulle mukaan ja aina se on paikkansa lunastanut.

Tällä kertaa teen Vivaldia vihreästä Drops Alpacasta (100% alpakan villaa), joka on pehmeä ja kutittamaton lanka, mutta ei niin pörheä kuin mohair. Saa nähdä onko lopputuloksessa millainen ero ensimmäiseen verrattuna. Drops Alpacaa olen aiemmin testaillut mm. kynsikkäissä ja vaikka se on ohut lanka, niin sen lämmittävyys on oikein hyvä ja mikäpä estää käyttämästä sitä vaikka kaksinkertaisena. Dropsin lankoja myyvissä lankakaupoissa (tai ainakin niissä kahdessä, joiden sivuja eilen vilkuilin) on muuten meneillään Alpakkajuhla ja alpakkalangoista saa alennusta. Laitan esimerkiksi Lankatalo Tapion kaupan, jossa surffailin  eilen vähän fiilistelemässä. ;)