tiistai 11. lokakuuta 2011

Lyocell, tencel - Vihreä huivi

Edellisessä postauksessa kerroin jo tekeillä olevasta lyocell(/tencel)-huivista. Huivi on edelleen vaiheessa, tosin tällä hetkellä neulon pelkkää sileää (reunasilmukat aina oikein), joten se siivittää työtä aika hyvin eteenpäin. Kävin kuistilla nappaamassa vaihekuvan: neule on ruttuinen, pilvinen päivä syö lämpöä sävystä (alla oleva penkkikin on luonnossa puunvärisempi), lanka ei näytä muutenkaan parasta puoltaan ja osa pitsikuviostakin on kuvan ulkopuolella ja sekin vähän mitä näkyy, ei sano juuri mitään. Mutta kunhan se on valmis ja pingotettu, niin katsotaan sitten uudestaan. :)

Olen yhä edelleen ihastunut tuohon lankaan, ottaen huomioon että kyseessä on kuitenkin keinokuitu. Saa nähdä millaiseksi muodostuu käytössä, toistaiseksi en voi kuin kehua. Kuvassa näkyy langan juuri sopivasti hohtava pinta, vaikka kerällä oleva kiiltää vähän liikaa, neuleessa on luonnollisemman näköinen. Mistään 80-lukulaisesta kiilulangasta ei siis ole kyse.

Tässä vielä tilkkanen informaatiota lyocellista:
"Lyocellia valmistetaan märkäkehruuprosessissa NMMO-liuottimen avulla. Tuotantoprosessi on hyvin ympäristöystävällinen, sillä liuotin on myrkytön ja se saadaan prosessin jälkeen talteen. Myös prosessissa käytettävä vesi kierrätetään. Tuotantoprosessi on suljettu ja siihen kuluu vähemmän energiaa ja vettä kuin perinteisessä selluloosamuuntokuitujen valmistuksessa.

Lyocellin kehittäminen aloitettiin 1978 ja kuituluetteloon se pääsi 1989. Nykyisin lyocelliä valmistaa kaksi tehdasta Euroopassa ja Yhdysvalloissa. Lyocell on pehmeä ja silkkimäinen, se imee hyvin kosteutta eikä rypisty niin herkästi kuin viskoosi. Viimeistelyillä lyosellkankaan pinta saadaan persikkamaisen pehmeäksi. Lyocell käy hyvin erilaisten tuotteiden raaka-aineeksi: siitä voidaan valmistaa denimtyyppisiä kankaita vaatteisiin, työvaatteisiin sekä urheiluvaatteisiin. Lyocellia käytetään kankaina ja kuitukankaina myös teknisiin tekstiileihin.

Lyocellia hoidetaan samoin kuin viskoosia: vesipesu korkeintaan 60ºC:ssa vedessä, silityslämpötila korkeintaan 150ºC." Lähde
Kuvassa näkyy joku ruskehtava läntti keskellä työtä, mutta ei sitä onneksi oikeasti ole olemassa.
Lanka on myös mukava neulottava, ei nyppyynny eikä nuhraannu. Tuolle tötterörullalle pitäisi vaan keksiä joku pidike, jossa sen saisi pyörimään kunnolla. Sen verran liukasta lanka on, että puikolta pudonnut silmukka purkaantuu helposti pari kerrosta, mutta sitä nyt tapahtuu paremmissakin piireissä. :D  Riittoisaakin tuo on: rullan paino on n. 120g (muovitötterö painaa varmaan sen 20g?) ja tähän mennessä rulla on vajunut pari milliä. Ostin messuilta noita yhteensä kolme rullaa ja muistaakseni yksi maksoi suunnilleen 8 euroa. Jos (juhla)huivista tulee yhtään sellainen kuin ajattelin, niin ei mielestäni huonokaan investointi. :)

Ei kommentteja: