Vuoden 2011 saldoa

Olen harrastanut käsitöitä enemmän tai vähemmän aktiivisesti suunnilleen yläasteikäisestä asti, eli jotakuinkin 20 vuotta. Välillä en ole tehnyt mitään ja välillä en ole muuta tehnytkään. Joka tapauksessa ihmisestä tietää jotain jo kun katsoo hänen tuotoksiaan, joten tässä esittelen jotain itsestäni ja vuoden 2011 tekosia.

Alkuvuodesta tehtailin pari Annis-huivia, tässä toinen pingotuksen jälkeen. Kuten näkyy, sileä yläreuna vetää rullalle ja sille pitäisi tehdä jotain (kunhan joskus jaksan). Lankana on käsinvärjätty Filigran Lace -puuvillalanka, ihanaa tavaraa. Toisen Anniksen tein punasävyisestä villalangasta, mutta se on edelleen pingottamatta, joten ei kuvaa.

Alkuvuodesta tein myös ranteenlämmittimet Noro Silk Garden -langasta, saisivat olla vähän pidemmät, mutta lankaa ei ollut enempää ja kyllä nuo asiansa ajavat, erityisesti tähän aikaan vuodesta.

Keväällä neuloin Paksujen lankojen hävitys -shaalin, siitä ei ole kuin huono sisällä otettu kuva, jossa värit on päin peetä. Lisäksi se on tällä hetkellä kuorrutettuna koiran karvoilla, joten palaan sen pariin joskus myöhemmin. Kaverin pikkupoika sai myös keväällä Kapteeni Haddock -neulepaidan, mutta joko siitä ei ole kuvaa tai sitten kuva on jossain hyvässä tallessa. Sommittelin sen yhden lasten neuletakin ohjeella ja lopputulos oli ihan ok. Ainakin saumojen ompelu sujui kuin leikkiä vaan, vaikka sitä vähän panikoin etukäteen.

Toukokuussa kaivoin pitkästä aikaa ompelukoneen naftaliinista ja askartelin koneelle pölysuojuksen (koska koneen oma on muovinen ja vähän ruma). Itse tuotos ei ole kovin kummoinen, lähinnä pellavakankainen "pussi", joka pujotetaan koneen päälle. Tein siihen kuitenkin aukon kantokahvalle ja ompelin vähän nauhakoristeita laitaan.

Kesäkuun käytin pitkäaikaisen haaveeni parissa ja kirjoin netistä ja kirjoista löytämiäni vohvelikirjontamalleja talteen. Jossain vaiheessa on tarkoitus paneutua kirjomaan jotain kivaa pyyhkeiden reunoihin, mutta sekin on sillä pitkällä tulevaisuuden työlistalla odottamassa sopivaa mielentilaa.

Kesäkuussa kävin jälleen kerran kansalaisopiston kasvivärjäyskurssilla ja alla näkyy saalis. Ihan hyviä värejä tuli, vaikka tuntuikin, ettei alkukevään kasveista saa oikein mitään irti. Sinipunaiset langat on värjätty sinipuulla. Langat on pääasiallisesti seitsemää veljestä, meinaan tehdä sukkia/säärystimiä tai jotain niistä.

Osa värjätyistä pääsi jo puikoille, kun heinäkuun helteillä ryhdyin valmistautumaan talven varalle. Arrow-pipon ohje on Ravelrystä ja lapasten kuvio jostain neulemallikirjasta (lapanen lenkottaa vähän vinossa, ei sen kärki ole oikeasti noin kiero).

Koska kuljen jotakuinkin koko talven pelkissä villasukissa, niin teen itselleni vuosittain nipun villasukkia ja Seitsemän veljestä on osoittautunut parhaaksi langaksi tähän tarkoitukseen. Nyppyyntyy pesussa kyllä, mutta kuluu hitaammin puhki kuin esimerkiksi Gjestalin Janne. Kuvan sukkia tein kaksi paria ja niissä on käytetty seiskaveikan monivärisiä raitalankoja ja vaikka en kyseisistä langoista sellaisenaan oikein välitä, niin kahdella värillä vuoroteltuna tulos on ihan kiva. Mallia on otettu niistä miljoonista (?) raitasukista, joita vilisee joka paikassa.

En ole aiemmin välittänyt tummanvihreästä väristä, mutta tänä vuonna lämpenin sillekin. Lankalaatikosta löytynyt kerä muodostui heinäkuun helteillä varsin yksinkertaisiksi retrolapasiksi. Jostain syystä tuo punainen hohtaa kuvassa melko huolestuttavasti, vaikka se on ihan normaalia lankaa sekin.

Helteiden päätyttyä laajensin reviiriä pitkästä aikaa kaupunkiin asti ja ostin ison kasan heikotuksen tunteita aiheuttavia lankoja. Toinen Noro Kureyon -kerä vaati syntyä uudelleen tuubihuiviksi ja yrityksen ja erehdyksen kautta (ensimmäinen versio olisi mennyt kolme kertaa kaulan ympärille, joten päädyin purkamaan sen ja vähentämään silmukoita reippaasti) syntyi tämä. Olen omavaltaisesti napannut välistä pätkän kaikkein kirkkainta vihreää pois ja muutoinkin vaihtanut värijärjestystä, ettei tulos ole liian säntillinen.

Muutaman vuoden takaisen ärsyyntymisen jälkeen päätin, etten eläissäni osta Novitan Puro-lankaa, enkä ole ostanutkaan ennen kuin tänä kesänä. Syytän vimmattua langanpuutosta (hah!) ja laiskuutta. Väri on kyllä kiva ja lopputulos lämmin, mutta ei se vakio-ostokseksi pääse silti. Tuubihuivi tämäkin, menee kaulan ympäri kerran ja on jo testattu iltamyöhäisillä koiranulkoilutusreissuilla.

Viimeisin valmistunut on Lace Ribbon Scarf, joka on edelleen pingottamatta. Ohje on Ravelrystä ja huivi on helppo neulottava, mutta (ollakseen tarpeeksi pitkä) myös vähän tylsä ja sen takia tein sen kahdessa erässä. Aluksi Jee, uusi malli, ihanaa -mentaliteetilla ja suunnilleen kuukauden tauon jälkeen Pakko tehdä keskeneräisiä valmiiksi -uhrautumisena.

Keskeneräisiä töitä on jemmassa vielä pari(kymmentä) muuta. Suurimpana urakkana mainittakoon German Brick Stitch -kirjontatyö, jonka aloitin joskus keväällä ja jonka kuvioita kirjoin innoissani vähän liian paljon. Lopputulos on se, että kuvioiden väliin tuleva polvekeraita ei istu enää työhön ja en ole jaksanut toistaiseksi a) purkaa tai b) ratkoa ongelmaa millään muulla tavalla.

---

Tällä hetkellä on puikoilla Brego-sukat, joskin varresta aloittettuna (kun uusi asia, eli 8-aloitus ei suostunut ihan onnistumaan) ja sitä myöten vähän oman mielen mukaan tehtyinä. Nämä tulee äidille joululahjaksi, joten olen joutunut keksimään nipun valkoisia valheita, että voin sovittaa niitä äidin jalkoihin. Meidän pohkeissa kun on aavistuksen verran kokoeroa.

Bregojen kanssa yhtäaikaa teen aika juhlavaa hartiahuivia. Lankana on Tampereen messuilta viime syksynä ostettu kauniin vihreä ja ohut lyocell-lanka, josta ei ole mitään muuta tietoa kuin värinumero. En muista edes myyjää, jolta langat ostin (luultavasti lanka on Toikan Tencell-lankaa), sillä nappasin ne juuri ennen lähtöä pikapikaa mukaan. Huivista tulee suorakaiteen muotoinen ja teen sen muuten ihan omasta päästä, paitsi kuvioihin kaivelin sopivat mallit Pitsihuivit neuloen -kirjasta. Valmista tulee joskus..

Lankoja on myös värjätty lisää tässä syksyn aikana ja niiden joukossa on pari mielenkiintoista vahinkotulosta. Jatkossa täytyy ehdottomasti tehdä lisää testivärjäyksiä, mutta se taitaa siirtyä ensi vuodelle, padat ja vehkeet on pakattu jo talvisäilöön. Talven aikana olisi sen sijaan kiva perehtyä kehräämiseen, saa nähdä ottaako idea tulta alleen.

Tästä jatketaan. :)